Ehjä merellinen puutalomiljöö
Renessanssin ihannoima suorakulmaisuus on yhä oleellinen osa kantakaupungin kaavaa. Viimeisten satojen vuosien kehitys näkyy kapeita katuja ja kujia reunustavina eri tyylisinä puutaloina, joiden kruununa ovat empiretyyliset kauppakartanot. Rantatonteilla ovat ennen asuneet laivanvarustajat ja muu porvaristo. Mitä kauemmas rantaviivasta siirrytään, sitä pienemmiksi talot käyvät – säädyn mukaan.
Eri puolilla kaupunkia sijaitsevat romanttiset kaivot on säilytetty ajalta, jolloin vesi vielä kannettiin koteihin. Ensimmäiset hanat vesijohtoverkostossa avattiin vasta vuonna 1962, ja nykyään vesijohdoissa virtaa puhdas soraharjujen lähdevesi.
Kristiinankaupungissa uniikit, vuosina 1680 ja 1720 rakennetut, tullituvat ovat muistuttamassa siitä, kuinka Ruotsin vallan aikana kaupunkiin saapuvilta perittiin maksu.
Nyt tänne voi tulla vapaasti milloin vain! Eteläistä sisääntulotietä saavuttaessa, eteen avautuu keskustan unohtumaton rantamaisema, jonka keskipisteenä on elämää sykkivä Kauppatori. Torille johtaa yli 300-metrinen kivisilta, joka lienee Pohjoismaiden pisin lajissaan. Vuonna 1845 käyttöön otettu silta on mahtava muistomerkki maakunnan asukkaiden yhteistyöstä.
Vanhan keskustan lähes 300 puista asuin- ja talousrakennusta on suojattu asemakaavasäädöksin. Rakennustapaohjeisto ja kiinnostus vanhan säilyttämiseen ovat ilahduttavasti parantaneet talojen kuntoa viime vuosikymmeninä.
Kristiinankaupunki voi täyttää kaikkien asukkaidensa toiveet asumisen suhteen. Uusimmalla kaava-alueella tarjolla on aivan upeita merenrantatontteja omakotiasujille.
