Nähtävyydet

Kissanpiiskaajankuja

Tämän kujan nimen alku­perään liittyy monta tarinaa: liittyykö nimi Skaftungista tulleisiin laivan­rakentajiin vai pitääkö paikkansa, että kaupunki palkkasi aikoinaan henkilön poistamaan kissa­ruton kaupungista? Joka tapauksessa kuja on noin kolmen metrin levyisenä yksi Suomen kapeimmista kaduista – ja silti kaksi­suuntainen!

Kivisilta

Kaupunkiin johtava Kivisilta on luultavasti Pohjois­maiden pisin. Yli 300 metriä pitkä silta otettiin käyttöön vuonna 1845.

Kulttuuritalo Dux

Rantakadun varrella sijaitsevassa tiili­talossa on nykyisin monitoimi­keskus. Aiemmin rakennuksessa on toiminut mm. elokuva­teatteri, kuparipannu- ja nahkatehdas. Talo kunnostettiin muutama vuosi sitten, ja nykyään siellä toimii elokuva­teatteri Bio Dux. Tiloja voi varata myös konsertteihin, kokouksiin, näyttelyihin sekä yksityis­tilaisuuksiin.

Myllykallio

Kaupunkiin saapuvat näkevät Mylly­kallion komean tuuli­myllyn osana kaupungin siluettia. Aikaisemmin tuuli­myllyjä oli jopa yhdeksän, mutta nykyään niistä on jäljellä vain yksi. Aikoinaan niillä jauhettiin jauhoa ympäröivän maa­seudun viljoista.

Pyhävuori

Kristiinankaupungin keskustasta noin 15 kilometriä koilliseen sijaitsee ainutlaatuinen Pyhä­vuoren alue, jossa viisi vuoren­huippua kohoaa selkeästi laakean Pohjan­maan ylä­puolelle.

Pyhä­vuoren hiihto­keskuksesta voi kesällä lähteä vaeltamaan merkityille reiteille, joilla näkee jää­kauden muovaamat laajat pirun­pellot, rotkot, kallio­seinät, lehdot ja rikkaan kasviston harvinaisine siperian­kärhöineen.

Talvella Pyhä­vuori on taas hiihtäjän ja laskettelijan toive­kohde.

Voit tutustua Pyhä­vuoren karttoihin liitteissä ”Pyhä­vuoren alueen vaellus­reitit” ja ”Pyhä­vuoren siperian­kärhö”.

Pärus-Fors

Pärus-Fors on kaunis voimalaitos­alue noin 11 kilometriä Kristiinan­kaupungista itään. Voima­laitoksen alueelta johtaa kävely­silta noin kahden hehtaarin kokoiselle Stor­holmenin saarelle, jonka voi kiertää luonto­polkua pitkin.

Lisä­tietoa Pärus-Forsin alueesta löytyy liitteestä ”Peruksen koski ja Stor­holmen”.

Raatihuone

Komea valkoinen rakennus kello­torneineen on kaupungin raati­huone. Tämä vuonna 1856 valmistunut Ernst B. Lohrmannin (1803–70) suunnittelema rakennus on kaupungin neljäs raati­huone, ja sen kello­torni näkyy jo kaukaa kaupungin siluetissa.

Ruotsinkielinen lukio

Toinen esimerkki korkea­tasoisesta arkkitehtuurista on ruotsin­kielinen lukio. Lars Sonck (1870–1956) piirsi vuonna 1925 valmistuneen rakennuksen.

Ruutukaava

Pietari Brahe (1602–70) perusti Kristiinan­kaupungin vuonna 1649 vahvistaakseen Pohjan­lahden kaupan­käyntiä. Museo­viraston mukaan Kristiinan­kaupungin keskustan ruutu­kaava on parhaiten säilynyt suurvalta-ajan kaupunki­kaavoitus. Kaupunki ei ole koskaan palanut ja rakennukset ovat eri aika­kausilta. Niistä suurin osa rakennettiin 1800-luvulla ja vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Myös maa­seudun läheisyys on nähtävissä sekä ruutu­kaavassa että monissa rakennuksissa.

Susiluola

Susivuoren kupeesta on löydetty pinta-alaltaan Suomen suurin luola. Hämmästyttäväksi Susi­luolan tekevät sieltä löydetyt neandertalin­ihmisen tekemät esineet 120 000 vuoden takaa! Kyseessä on Pohjois­maiden vanhin tunnettu asuin­paikka. Pääset myös kurkkaamaan Susi­luolaan – tosin ristikon läpi.

Susiluola on maksuton käynti­kohde vuoden ympäri.

Internet­sivut: susiluola.fi

Tullituvat

Ennen, kun Suomi oli vielä osa Ruotsin valta­kuntaa, perittiin kaupunkiin tulevilta kauppiailta pieni tulli­maksu. Vuosina 1680 ja 1720 rakennetut tulli­tuvat ovat muistona näiltä ajoilta.